Ähem;Ttyökkäristä soitettiin et voiko tulla käymään tänään. Tämä sitten meni sinne:
Vastaanottovirkailijatätönen: "Onko totta että sinua on haastateltu viimeksi elokuussa 2010?"
Allekirjoittanut: *nyrjäyttää aivonsa* "Mjooo-oooo-yookai."
Vastaanottovirkailijatätönen: "Blablablalaa, laitetaanpa sitte tänne Herra Äx:än muistilistalle että varaa sinulle haastatteluajan ja blablablalaa." *menejopois -hymy*
Allekirjoittanut: "Niin tässäkö kaikki? Dude, you gotta be kiddin' me!"
Vastaanottovirkailijatätönen: "Joo, se ilmoittaa sitten sen ajan kun on sen päättänyt."
Allekirjoittanut: "Okei, kiitti mmmoi. Eikö tuota ois perskule vieköön voinut puhelimessa kysyä?!!!"
Tämä menee sitten Sokkarin kautta Halpa-Halliin, eli kävelee Lidlin vierustaa. Oi, tuo auto tulee nyt kyllä niin lujaa tuolta että odotan tässä vähän matkan päässä (jotten vain saisi paskaa niskaani) että se menee ennen kuin ylitän tien. LOISKIS! -.-' ja *pyyhkii naamansa*. Odottaa ensi kerralla siellä kymmenen metrin päässä.
Tulee Supparista ja kävelee sitä reittiä mitä nykyisin aina, eli sitä suorinta. Kunnes edessä kävelee pari kännikalaa hoippuillen koko tien leveydeltä. Okay, tämä menee sitten tätä kautta tästä ettei tule epätahatonta päällekarkausta. Käveleskelee ihan rauhassa mp3:nen korvilla kun rupeaa miettiin että mikä tämä taustaääni on? Ottaa napin korvaltaan ja katselee ympärilleen, läheisten rivitalojen pihalla erään oven edessä makaa vanhempi naisihminen, joka huutaa apua. Hämillään allekirjoittanut sitten kipittää tämän luo:
Allekirjoittanut: "Onko jokin hätänä?"
Vanhempi naisihminen: "Onko sinulla soittaa ambulanssi tai joku avuksi kun minä liukastuin ja nyt sattuu niin hirviästi ja waawaawaawaawaa."
Allekirjoittanut soittaa sitten ambulanssin, ja jää sitten odottamaan sitä vanhemman naisihmisen kanssa.
Vanhempi naisihminen: "Mikäs se sinun nimi on? Ootko sinä kenen tyttöjä?"
Johon allekirjoittanut vastaa totuudenmukaisesti ja tämä vanhempi naisihminen sanoo ja kyselee samat asiat mitä kaikki muutkin kyselevät kyseisen vastauksen allekirjoittaneen vanhemmista saatuaan. Onseilmojapidellyt -keskustelu jatkuu ambulanssin tuloon saakka. Allekirjoittanut miettii milloin olisi soveliasta poistua paikalta ja pääseekin lopulta liukenemaan ensihoitajien taluttaessa/nostaessa vanhemman naisihmisen ambulanssiin.
Vanhempi naisihminen: "Kiitos kiitos. On se hyvä, että nykynuorissa on vielä sinunlaisiasi waawaawaawaa."
Hymyillen kyseisessä tilanteessa niin nätisti ja vilpittömästi kuin kykenee allekirjoittanut pääsee lopulta liukenemaan paikalta. Käveltyään vain muutamia kymmeniä metrejä, allekirjoittanut kuulee jälleen epämääräisiä taustaääniä. Syvään huokaisten ja pienen rukouksen lähettämisen jälkeen, allekirjoittanut plopsauttaa toisen kuulokkeen korvastaan ja katselee hiukan peloissaan ympärilleen. Läheisten rivitalojen pihalla erään oven ääressä seisoo (domo!) kaksi about kolmekymppistä miehenpuolikasta, jotka huutelevat jotain, josta saisi selkoa jos kuuntelisi. Kuitenkin, allekirjoittanut käyttää salamannopeita refleksejään ja kiinnittää kuulokkeen takaisin ja napauttaen sitä merkitsevästi lähettäen yhtä merkitsevän katseen miehenpuolikkaille jatkaa kävelyään.
Kotiin päästyään allekirjoittanut kiroaa syvästi ettei ostanut sitä olutta, vaikka mieli hirveästi houkutteli.
Nyt illemmalla, tässä samalla kun allekirjoittanut nimenomaista tekstiä kirjoittaa, hänen kissansa (a fine lady that is) päätti kusaista takaoven peittäviin verhoihin. -.-'''''
Now how was your day?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
speak your mind.