"The bird says no." -Sazh Katzroy

Minun almighty return vähän lopahti kun posti toi Final Fantasy XIII:sta ♥ Nyt odotan vain viikonloppua että saan rauhassa pelata niin pitkään kuin haluan murehtimatta tulevasta työpäivästä x_x

Dude.

Niin, ja sitten on vielä nämä seinätkin laittamatta ja boksi täynnä tallennuksia.

-.- DUDE!

Eikö se Hiro voisi tulla käymään? (ja edelleen Ando kylkiäisenä >xP)

Enough said, I'm screwed.

Plussana vielä se, että kun joskus saan jonkin verran tarpeekseni FFXIII:sta, minua odottavat nämä poikaset:


and to add some more, kyllä, minun pitäisi nukkua. Tietäisittepä mille kaikelle olen tänään nauranut... Hasta la vista ja silleen. Mutta niinku minä niitä tarpeeksi muistaisin, saati viitsisin kertoa tässä kun kuitenkin repeäisin uudestaan ja se olisi kuolemaksi (kuten eräpäivissä kerrotaan).

En ehkä kestä.

MUTTA:
to continue this even more! repesin tälle (yllättäen...):

“Over hill, over dale, Thorough bush, thorough brier, Over park, over pale, Thorough flood, thorough fire, I do wander everywhere.” -Shakespeare

Dude.

Huomenna, vihdoin täysin vapaa päivä, ei mitään pakollisia must see people menoja tai mitään muuta, ei niin mitään. Voin rauhassa tehdä asiat omalla tavallani, omaan tahtiini. Heaveeeeeeen! <3 *enkelikuoro*

Paitsi että jos porukat kauppareissullaan heittäisivät minua vasaralla ja nauloilla niin ois aika jees ja vois saada jotain, rakentavampaa tän kämpän suhteen aikaseksikin. Jeesh....

Also, miksi boksissani on niin paljon tallennuksia? Miksi Simon on niin ihana? Miksi posti toi Xboxini muttei yhtään peliä siihen? Miksi täällä pyörii pikkukärpäsiä koko ajan? Miksi dvd hyllyosioni alkaa jo nyt olemaan täynnä vaikka vasta hankin niille uuden hyllyn? Miksi lauseiden muodostaminen on varsinkin tänään niin vaikeaa? Miksi minun tekee mieli oopperoida kaikki ihanat asiat nyt ääneen?

en. ehkä. kestä.

"When liberty returns, I will return." -Victor Hugo

Countdown has begun. Please hold.

"it's my drug and it's my sin."

"No one needs to know how we feel. No one needs to understand."

I know we're both young, but we know how we feel.
We know what is false, and we know what is real.

“What old people say you cannot do, you try and find that you can. Old deeds for old people, and new deeds for new.” -Henry David Thoreau

Vihdoin ja viimein löysin Mimulla uudet tuollaiset pehmopallot. Can you spot the new ones? >:D

Kisuli pienoinen oliki sitte ihan sekasi ja onnessaan ku niiiiiiin monta palloa, joita Jenna voi heitellä sille niinku forever and ever ja silleen -.-' Mutta on se välillä sen arvosta ku nakkaa sille useamman pallon kerralla ja toinen joutuu sitte miettiin minkä pallon kimppuun juoksee ja minkä sitte raahaa takasi. Suuhun kun mahtuu vain yksi :]

ikävä.

“If I never met you, I wouldn't like you. If I didn't like you, I wouldn't love you. If I didn't love you, I wouldn't miss you. But I did, I do, and I will.”


Uskotteko



että olisin



tehnyt tästä



mielettömän tribuuttiromaanikuvasarjan



jos ei olisi



ruvennut itkettämään.

Ja kaikki ikävä vain sen takia että pelailin pyramidipasianssia muutaman illan putkeen kun katselin telkkaria. Ja sitte piti vielä ruveta järkkäämään kuviaan koneella jajajaja... argh.

"Joku näkee silmillään ja kysyy ´Miksi?´ Toinen näkee mielessään ja toteaa: ´Miksipä ei!´"

Dude,

ihana viikonloppu ♥ Kone sekoili ihan skitsona ja ajoin sitte virusohjelmia parikin kappaletta koko koneen tarkistaen. Löytyhän niitä, kaikki java kansioissa ♥ Poistin sitte ne, mutta enhän minä vieläkään toimi, en en en. Kymmenisen kertaa ajan hyyyyyyvin tarkasti virusten etsinnät läpi eikä mitään löytyny mistään (talk about frustration here). Poistin sitte lopulta muutaman "turhan" ohjelman ja asensin "muutaman" uusiksi ja nyt tuntuu vihdoin toimivan. Naapurit varmaan tykänny kaikesta kiroilusta ja huudosta mitä täältä on kantautunu :D Ja varmana kuulu tuonne pyörätielleki asti ku tässä takaoven vieressä majailen koneen ääressä ^_^

Tänään ootinki sitte isiä että mentäis vielä viimesen kerran tsiigaan uusinta kirpparilöytöäni, kunnon telkkaripöytää ♥ Ilman isin siunausta ei oikeen semmosia viitti ostaa ku tuo miun telkkari on tuommonen järkäle niin ei välttämättä ihan jokaiseen pöytään ensinnäkään mahdu, saati sitte painonsa takia pöydät siedä sitä. Mutta nyt se on miulla! ♥ Vihdoin kunnon pöytä!! \^o^/ Ja kivasti tuli hyllyihin tilaaki ku järkkäilin melkein kaiken uusiksi ja tälleen ♥ Vähän aikaa hyvä mieli. Jos sitä huomenna sais vaikka enemmän kuvia otettua tästä kämpästä ku vähä siivoilee ja järkkäilee paikkoja :D




Jouduin tänään soittaan HobbyHallin huoltopalveluunki tuosta digiboxista... >.< Sieltä vastas joku nuori mies nimeltänsä Tomi ja olin eka silleen yhyy, tää kumminki luulee etten tiedä mistään mitään enkä oo kokeillu yhtään mitään juttuja laitteeseen ja tälleen, niinku ne miehet nyt aina tekee kun nainen rupee puhumaan teknisistä hommeleista. Mutta tämä Tomi kohtelikin minua kuin ihmistä! Semmoista joka oikeasti tietää jotain näistä! ♥♥♥ Ihana pojunen kyllä ♥ Käski sitte vaan koettaa päivittää sen siinä ohjekirjasessa olevien ohjeiden mukaan ja jos ei sitte ala toimia niin palauttaa vaan... ( -.- ) Isi tuleeki sitte huomenna kattoon sitä. Pitää koneen kautta netistä hommata se päivitys ja sit tarvii tietty sen RS232 kaapelin ja semmosiahan ei miulla ole. Tiedä onko isilläkään vaikka uskon melko vankasti että on, se on sentään isi :D

Oli vaan hyvä kun hinkkasin puhtaammaksi sitä telkkaripöytää ja sitte siinä niitä lokeroitataimitänenyton hinkatessani menin melkein nenä kiinni niin huomasin et se haisee ihan hirveältä. Siinä sitte ilmaisin inhoni ja isi tulee Radun luota:

Isi: "Niin mikä haisee?"
Minä: "No tämä pöytä! Yhyhyi."
*isi haistaa pöytää*
Isi: "No niin haiseeki! Onkohan siinä perattu kaloja, höhöhöhö!"

Johon minä sitte luonnollisesti ajattelin että jaa, uhrialttarina käytetty. Kätevä ku on pyörätki alla ja noita hyllyjäki ja silleen... Mutta eipä tuo enää niin haise, enpä tosin oo tunkenu siihen nokkaanikaan nyt sen jälkeen kun sain kaiken järkättyä.

Äsken oli mystinen vesilätäkkökin tuossa seinän vieressä, vaikka siinä ei ole mitään muuta ku seinä o_O Ja kai se tosiaan oli vettä ku ei ollu niin minkään väristä eikä haissukkaan millekään O_o Toivottavasti ei tuu toiste ku en haluais kutsua ketään talkkaria tai tämmöstä lähemmin tutkiin et mitähäh -.- Huomasin sen vaan ku Mimu innoissaan läträsi siinä. Ja Mimusta puheenollen :D



....siitä ois ollu kiva video mut eihän tämä nyt suostunu sitä tähän lataamaan. So maybe later or maybe NEVEEEER!

"The story arises in the unconscious." -Dorothea Brande

Dude,

kaivoin laatikon pohjalta eilen tekemättömyydessäni pari vihkoa esiin. Toisessa on joskus vuonna nappi kirjoittamani ainoa fanfictio aiheesta nappi, ja toisessa on joskus vuonna pipo aloittamani paranneltu versio siitä.

Shouldn't have done that. Menikin sitten taas mukavasti aamuyöhön asti sitä kirjoittaessa. Muttakun oli pakko. Oli mukava vaihteeksi kirjoittaa ihan käsin, ja vieläpä englanniksi. Kone miulla on tietenkin aina vieressä auki jos unohtuu joku sana, tai jos haluan käyttää jotain eri versioita samasta sanasta ettei koko ajan ole sama muoto, hommeli, juttu. Ihan kätevää se sellainen, kartuttaa samalla omaa englannintaitoaan.

Mutta voi minun käsi... mutta silti on pakko jatkaa. Kun se vain on taas niin kivaa ja tekstiä syntyy. Mielikuvitus ♥

"Mendokuse."

Tämä päivä siis.

Seriously.

"A discovery is said to be an accident meeting a prepared mind." -Albert Szent-Gyorgyi

Dude,

hieno päivä. Vaikka menikin taas animea katsellessa yöaamumyöhään ja ne harakat... Ei missään asustaisi mitään ötökkää joka rrrrakastaa nimenomaan harakanlihaa? Voisi käydä nappaamassa semmoisen ja kouluttaa asumaan täällä meidän lähiössä.

Anyways siis, myöhään nukkumaan, aikaisin ylös kerran, toisen, kahdenkymmenennenviiden. Sitten tuli isi jossain vaiheessa kun töistä pääsi (tarkempi kellonaika, lähemmäs 1200) ja sitten myö lährettiin Ylivieskaan kiertämään kaikki kirppikset. Isihän on siis se ainoa joka tietää missä ne on, ja jos muisti meinaa pikkasen pettää niin isi ei boottaa vaan tietää tasan tarkkaan mitä tietä pitkin pääsee ja minne ♥.

Ja voih, kahden kirpparin jälkeen isi vei meidät sitte Pohjanmaan leipomoon kahville, mekun Nooran kans ei olla vielä isin kanssa käyty siellä. Mie en ainakaan ole ikinä käynyt siellä niinku epäisinkäänkanssa (ja nyt tuli mieleen äläkäsääkään kun ei kai se Noorakaan siellä ole käynyt(?) ). Niin ja tuo voih siis sen leipomon berliininmunkkien takia ♥♥ OM NOM NOM NOM! Kauhea jättemunkki mutta voi NOM! Pienoinen ähky sen jälkeen ja sitten siis sitä viimeistä, keskustassa olevaa kirpparia metsästämään. Löytyhän se sitten ja sieltä lähti Caritallekin yksi Koontzin kirja mukaan. Heivasin sen kyllä nyt ensin äitille luettavaksi ja Noora saa sitte heivata sen itse Caritalle.

Tililtä lähti ihan mukavasti rahaa, ois lähteny enemmänki ku oli niin paljo hyviä leffoja joka paikassa, mut ne voi hankkia sitte myöhemminki. Niinku vaikka sitte ku saa vähä vakituisemmin vakituisemman määrän rahaa :\ Nytki pitää taas elää hyvin vähällä tuonne kuun loppuun asti mut enköhän sen kestä. Mitään herkkuja kun ei tuu nyt ostettua todellakaan niin paljoa ku yleensä, parin päivän hyvin vähäinen syömättömyys (lue: näkkärillä ja juustolla eläminen) sai vieroittautumaan niistä sen verta et nyt kyllä kestän olla syömättä niin paljo. Jos vaikka kehtais sitte joskus pidellä jotain hameita tai shortsejaki :s

Nyt on sitte vaan mukavan poikkinainen olo, mut ainahan sitä jaksaa Kakashia kattoa ♥ :P' Ja voivoivoivoivoivoivoivoivoivoivoivoivoi kun sai niissä Nagato jaksoissa pidätellä hengitystä ja itkeä ja miettiä että EI SE VOI OLLA NÄIN KU MINÄ TIIÄN ETTÄ EI SE VOI! Ja kun se ei ollutkaan niin saikin olla vain että oooooooh :O ja kattoa jos ei pätkiä niin joitaki kokonaisiaki jaksoja useampaan kertaan ku oli vaan niin, vau.

Nyt sitten tässä pari päivää oon kuumeisesti ladannut lisää Narutoa, ihmeellistä kyllä rupesivat loppumaan... Ja mietin et miksei missään ole Shippuudenin jaksoa nro 204 muutaku maksullisena ja kaikkea. Ja sit sivulla 487 selviää et se hei muuten ilmestyy vasta 24. päivä (huomenna siis).



Fuck.

Mutta sehän selittikin sitten, mitä ihanaa turhaa kaivelemista niin ihanan monta tuntia ♥
Notta, Kakashia vähän lisää (jookojookopliispliis ei mitään muita hömppiä) ja lojumista. Aamulla pitääkin taas lähteä liikenteeseen.

Lopuksi vielä kuvanketale tämän päivän kirpparilöydöistä:

Löytyi siis Candace Bushnellin Sinkkuelämää, Applegaten Everworldin Kauhujen Kita (osa VI), The Mammoth Book of Best New Horror 15 -kirjat. Dingon Tuhkimotarina levy ja A1 Caught In the Middle single. Seitsemän vuotta Tiibetissä vhs (for my wall) ja Sabrinan kakkostuotantokausi kokonaisuudessaan. Lisäksi mukaan tarttu tuommonen Karvisrätti, josta väsään kunhan jaksan niin kassin ja sitte tuommonen ylihieno kiinalainen lasimaljakko ♥

"Anger is one letter short of danger."

Ähem,

niin, siitä pettymyksen täyttymyksestä.

Olin puolikoomassa niinku tavallisesti nykyään nukkuessani, eli osittain valveilla ja osittain hereillä, kykenevä jotenkuten kontrolloimaan "uniani" (jos niitä siis uniksi voi sanoa täh). Siinä sitten istun ilmeisesti sairaalahuoneessa ja juttelen Naruton tyypeille kun minulle sanotaan että Kakashin pitäis tulla ihan pian. *tytym* Namnamnam! ja semmoisia reaktioita.

Sitten käytävältä alkaa kuulua askeleita ja kohta ovi aukenee hiukan, pysähtyy sitten, ja alkaa kuulua puhetta. Joku toinen vielä tuntematon siinä selittää jotain että sinun pitäis käydä siellä kun sillä oli semmosta ja semmosta asiaa ja blaablaablalaa. Ja sitte kuuluu Kakashin mutinaa. Ja sitten poistuvia askelia. Sitten se ovi aukeaa kokonaan ja sisään astuu, ei Kakashi joka oli siinä niiiiiin lähellä, vaan...

YAMATO! (dude, does this need any more words.) \ >.< /






Kakashiiiii! ♥♥♥♥♥♥♥♥

“In the end we will conserve only what we love. We will love only what we understand. We will understand only what we are taught.” -Baba Dioum

Dude,

(pakko lopettaa tuon sanan käyttö...) taas kaksiteräinenmiekka -päivä vaihteeksi.

Ensinnäkin odotan koko helkkarin päivän puhelua siitä työhaastattelusta, pääsenkö sinne vai meenkö ruinaamaan joiltain muilta. Ei siinä siis hirveesti viitti tehä mitään muuta ku kytätä sitä kapulaa. Ja tietenki tänään sitten justiinsa soittelee kaikki euroopan alueen puhelinmyyjät ja sitä pitää vastata kaikkiin tuntemattomiin numeroihin ku ikinä ei tiedä onko se just se THE puhelu vai eikö (paitsi tietenki ne numerot skipattiin heti, jotka tunnistettiin varmuudella puhelinmyyjiksi).

Anyways, eipä tuota puhelua sitte tullu sovittuun määräaikaan mennessä, eikä sen jälkeenkään. Ellei ne sitten ajoittaneet soittoaan aina samaan aikaan kun joku muu älykääpiö päätti soittaa. Would've been just my luck.

Niinpä se kaupassakäynti venyi sitten iltamyöhään, ja siksi sitä ennen käytiin mieletön tahtojen taisto (lähes luokkaa legendaarinen Anna vs. Lankakerä, jonka Anna siis hävisi) siitä, jaksaako/kannattaako sinne kauppaan nyt mennä kun huomenna kumminkin raahautuu sinne. Noh, maito oli lopussa ja mieleni teki kaakaota, lisäksi saisi vähän ulkoilmaa tällekin päivälle. Päätin sitten lähteä pyörällä pikaisesti käymään. Ja onneksi päätinkin! Oli tullut uusi FullMetal Alchemist ja Naruto, ostin samalla Noorallekin kun piti sille soittaa että onko tämä nyt uusi Naruto vai vanha ku mie meen sekasi animen ja mangan kanssa. Mmmmmmmm... Kakashi ♥



Noh, sitte tulen sieltä kaupasta, rauhassa poljen ja kuuntelen uusinta ihastustani (♥) ja tietty tarkkailen hyvin tiiviisti autoteitä, notta syöksyykö sieltä jostain piilosta kaahareita (niitäkun täällä meilläpäin piisaa -.- ) ja katsonkin siinä sitä yhtä autoa vähän epäilevästi. Mutta se tuli sen verta tasaisen hiljahkosti ja nätisti niin en siihen sen kummemin kiinnittänyt huomiota. Normisti vain hidastin vauhtia että pysyn mahdollisimman reunassa ja sitten se piru kaasuttaakin sen verta että lähtee luisuun. Siinä sitten polkaisen pari kertaa astetta nopeampaa ja käännyn sen mitä mahdun että se ei ihan minuun törmää ja wiiiiiiiiu puskuri kolahtaa takarenkaaseen ja mie lennän lumipenkkaan.

On se muuten jännä miten niistä lukuisista kerroista kun lentänyt olen en muista itse lennosta mitään, mutta sitten se kun lojuu siinä maassa tai missä nyt lojuukaan, niin siinä kaikki tuntuu ikuisuudelta. Ainakin mitä päässä liikkuviin juttuihin tulee. Ensimmäiset asiat onkin aina syvä huokaus ja miettiminen että nousisikohan sitä nyt ylös vai jäisikö vain tähän näin mukavasti lojumaan.


Anyways, vänkärinä istunut naikkonen oli sentään sen verran järkevä että pysäytti auton ja tuli kattomaan miten miulle kävi. Auttoi ylöskin ja se sen mies(?) peräti kaivoi sen pyörän sieltä hangesta. Kauhea marmatus että eihän käyny mitenkään ja mulkoilua miekkostaan(?) suuntaan että se saa kyllä vielä kuulla tästä (ja siltä se miekkonen näyttiki, kärsivältä jo valmiiksi ;D ). Piti sitten maanitella hirveesti että ei ollu ihan eka kerta lentää auton tönäisystä ja nou hätä, let's go vaan etiäpäin. Pääsinki sitte niistä lopulta eroon ja takaisin kämpille.

Nyt illemmalla sitten innoissani lueskelen mangaa, jee, pitkästä aikaa ♥♥ Ja kappas, FMA (teille untuvikoille tiedoksi, FullMetal Alchemist) loppuu tähän sitte. Voivoi :[ Ja sitten kun sen oli lukenut niin oli todellakin VOIVOI! En tykänny lopusta, en yhtään. Mutta en ala sitä tässä (tai ikinä missään) sen pahemmin vatvomaan kun suurin osa ääliöistä rupeaisi vain tuputtamaan omaa ajatustapaansa ja blaablaablalaa.



Puhumattakaan siitä miten aamulla herätettiin jo ennen kahdeksaa ( *kurkkaa yönaamion alta* "Dude... kello ei oo vielä edes kahdeksaa..." *angstialmostitkutihrus ja kooma*) JA AINIINJOO! Mutta tuosta jälkeisestä pettymyksen täyttymyksestä huomenna, saapahan silloinkin jotain raapustettua. Kirottu kokeen tulos!! >.<

Mutta nyt... Kakashia ja jotain muuta namia ♥♥

"So foul and fair a day I have not seen." -William Shakespeare

Ähem;

Ttyökkäristä soitettiin et voiko tulla käymään tänään. Tämä sitten meni sinne:

Vastaanottovirkailijatätönen: "Onko totta että sinua on haastateltu viimeksi elokuussa 2010?"
Allekirjoittanut: *nyrjäyttää aivonsa* "Mjooo-oooo-yookai."
Vastaanottovirkailijatätönen: "Blablablalaa, laitetaanpa sitte tänne Herra Äx:än muistilistalle että varaa sinulle haastatteluajan ja blablablalaa." *menejopois -hymy*
Allekirjoittanut: "Niin tässäkö kaikki? Dude, you gotta be kiddin' me!"
Vastaanottovirkailijatätönen: "Joo, se ilmoittaa sitten sen ajan kun on sen päättänyt."
Allekirjoittanut: "Okei, kiitti mmmoi. Eikö tuota ois perskule vieköön voinut puhelimessa kysyä?!!!"

Tämä menee sitten Sokkarin kautta Halpa-Halliin, eli kävelee Lidlin vierustaa. Oi, tuo auto tulee nyt kyllä niin lujaa tuolta että odotan tässä vähän matkan päässä (jotten vain saisi paskaa niskaani) että se menee ennen kuin ylitän tien. LOISKIS! -.-' ja *pyyhkii naamansa*. Odottaa ensi kerralla siellä kymmenen metrin päässä.

Tulee Supparista ja kävelee sitä reittiä mitä nykyisin aina, eli sitä suorinta. Kunnes edessä kävelee pari kännikalaa hoippuillen koko tien leveydeltä. Okay, tämä menee sitten tätä kautta tästä ettei tule epätahatonta päällekarkausta. Käveleskelee ihan rauhassa mp3:nen korvilla kun rupeaa miettiin että mikä tämä taustaääni on? Ottaa napin korvaltaan ja katselee ympärilleen, läheisten rivitalojen pihalla erään oven edessä makaa vanhempi naisihminen, joka huutaa apua. Hämillään allekirjoittanut sitten kipittää tämän luo:

Allekirjoittanut: "Onko jokin hätänä?"
Vanhempi naisihminen: "Onko sinulla soittaa ambulanssi tai joku avuksi kun minä liukastuin ja nyt sattuu niin hirviästi ja waawaawaawaawaa."

Allekirjoittanut soittaa sitten ambulanssin, ja jää sitten odottamaan sitä vanhemman naisihmisen kanssa.

Vanhempi naisihminen: "Mikäs se sinun nimi on? Ootko sinä kenen tyttöjä?"

Johon allekirjoittanut vastaa totuudenmukaisesti ja tämä vanhempi naisihminen sanoo ja kyselee samat asiat mitä kaikki muutkin kyselevät kyseisen vastauksen allekirjoittaneen vanhemmista saatuaan. Onseilmojapidellyt -keskustelu jatkuu ambulanssin tuloon saakka. Allekirjoittanut miettii milloin olisi soveliasta poistua paikalta ja pääseekin lopulta liukenemaan ensihoitajien taluttaessa/nostaessa vanhemman naisihmisen ambulanssiin.

Vanhempi naisihminen: "Kiitos kiitos. On se hyvä, että nykynuorissa on vielä sinunlaisiasi waawaawaawaa."

Hymyillen kyseisessä tilanteessa niin nätisti ja vilpittömästi kuin kykenee allekirjoittanut pääsee lopulta liukenemaan paikalta. Käveltyään vain muutamia kymmeniä metrejä, allekirjoittanut kuulee jälleen epämääräisiä taustaääniä. Syvään huokaisten ja pienen rukouksen lähettämisen jälkeen, allekirjoittanut plopsauttaa toisen kuulokkeen korvastaan ja katselee hiukan peloissaan ympärilleen. Läheisten rivitalojen pihalla erään oven ääressä seisoo (domo!) kaksi about kolmekymppistä miehenpuolikasta, jotka huutelevat jotain, josta saisi selkoa jos kuuntelisi. Kuitenkin, allekirjoittanut käyttää salamannopeita refleksejään ja kiinnittää kuulokkeen takaisin ja napauttaen sitä merkitsevästi lähettäen yhtä merkitsevän katseen miehenpuolikkaille jatkaa kävelyään.

Kotiin päästyään allekirjoittanut kiroaa syvästi ettei ostanut sitä olutta, vaikka mieli hirveästi houkutteli.

Nyt illemmalla, tässä samalla kun allekirjoittanut nimenomaista tekstiä kirjoittaa, hänen kissansa (a fine lady that is) päätti kusaista takaoven peittäviin verhoihin. -.-'''''

Now how was your day?

Hai, Kakashi-sensei!

♥ _ ♥

"Well, my first impression of you is ... YOU'RE ALL IDIOTS!"

Myyyyyyyy head on liian täynnä kaikkea. Toivottavasti pääsen huomenna tyhjentämään... x_x
Mistä mieleeni on juolahtanut semmoinen seikka kuin ihmisten miellyttäminen? Miksi oi miksi se meinaa ajatella koko ajan niin että niin pitää tehdä, kaikille. Toisaalta tämä voi olla vain ohimenevä vaihe (please please please be!!!) ja uskonkin sen olevan. Eihän mikään ole tälleen yhtäkkiä vain voinut muuttaa persoonallisuuttani?

Toiselpa puolen katsottuna saatan juuri nyt vain panikoida kaikkea tätä häslinkiä minkä pitäisi olla huomisaamuna valmista. Odotan itseltäni ihan liikoja. Sovitaan että se on niin. Tuijotetaan naarmuja käsissämme, viiltoja kasvoissamme, käydään vessassa ja kaivetaan vähät mässymme esiin ja nautitaan Kakashista. That's what will make it right again. In my head. For a while enough.



Ja jos se iskee huomenna, voin ainakin huutaa sen ulos ilman että nukkuvat häiriintyvät ja tulevat häiritsemään minua (jolloin jatkaisin vaan huutamista, suoraan päin niiden naamoja). I mean, what? Just se, pää liian täynnä juttuja. Menee nyt. En kiitä, mutta kuittaan. Check.

“The sick do not ask if the hand that smoothes their pillow is pure, nor the dying care if the lips that touch their brow have known the kiss of sin.”

[ -Oscar Wilde]

Dude,


Tuossa koko alkuviikon oireilin potentiaalista nuhakuumeflunssahommelipommelia, ja sittenhän se tietenki iski. Eilen tosin vasta alkoi kunnon pöhnäkuumeilu... Ei oo oikein jaksanu mitään tehä, edes lojua netissä kunnolla (pahoitteluni kaikille) saati tehdä mitään. Tänä aamuna oli tosin jo parempi olo, paljon paljon paljolti parempi, mutta sitte piti lähteä käymään kaupungilla tuossa liki 30 asteen pakkasessa.. Ja se siitä sitten. I. Hate. This.


Tässä on siis vedetty ahkerasti ensinnäki strepsilssiä (kaikkihan lähti vuosisadan kurkkukivusta), kuumaa kaakaota ja mustaherukkamehua. JA TÄNÄÄN VIHDOIN MUISTIN OSTAA MYNTHONEJA!!! \^O^/ Niitä kun laittaa muutaman aina liukenemaan sinne mustaherukkamehuun niin nam nam! Ja tehoaa paremmin, itse suosin lähinnä omenanmakuisia mutta enpä toisaalta ole muita kokeillutkaan... vielä.



Tänään tuliki sitte loppupäivä lähinnä löhöttyä dvd:tä kattoessa. Mutta sovitaan että siitä lisää huomenna (on meinaan isompi juttu :), sillä nyt alkaa oleen taas semmonen no öh -olo.

“If my film makes one more person miserable, I've done my job.” -Woody Allen

Seinävisioni joka on odottanut ihan mukavan kauan toimeenpanoa, homma jatkuu toisella seinällä, mutta se nyt on vielä keskeneräinen niin siitä en edes yritä räpsästä kuvaa. Jotenka jos teillä on käyttämättömiä VHS kasetteja niin tänne vaan! Voin harkita ostamistakin tosi reilulla hinnalla. Semmosetki käy mitkä ei näy, en mie muutaku kansipapereita himoitse ;D

"Maybe this time we'll hit the right notes."

Kokeiltiin tänään miun pallerolle paljon puhuttua koripalloilijapaitaa, joka on Radulle liian pieni. Voihan vitsinen ku pullero oli söpö! Ei ihme kyllä hirveesti arvostanu koko touhua mutta who cares! ♥

"Expect nothing." -Alice Walker

Ehkäpä veikein kinderyllätys ever! ♥ Must have ne kissa, lepakko ja PALLOKALAkin! >:D ♥♥

Fyi, tuo on pelkästään paperista tehty, keskellä päätä reikä josta ku puhaltaa niin se pallostuu. Au naturel.

Ja kyllä, kinderistä. Tähän mennessä kaikki hämmästelly et miten se sinne mahtui :D Hyvin taiteltu, hyvin taiteltu.

"You gotta be kidding me. got a whole new thing to talk about." -xXx

Ähem.

Päivä kolme: Lallalallalaa, oho, kännykästä loppuu akku just, laitanpa laturiin. !!!!!!!!!! ...joku pakkasi senn tietysti tuon pussin pohjimmaiseksi ja kaivoi sen sitten sieltä viiksivallustelun saattelemana, what else could've done -.-'

this, THIS is luckily soon to be OVER!!! mwahahahahahaaa! ....ainakin siis syksyyn asti -.-7

"If I'd known how much packing I'd have to do, I'd have run again." -Harry S. Truman

Päivä yksi:

Lallalallalaa, syönpä muroja ku ei muuta oo. !!!!!!!! ....joku pakkas jo murokulhonsa niin käyttääkin nyt sitten epäkäytännöllistä muovikippoa -.-'

Päivä kaksi, aamu:

Lallalallalaa, kirja loppu viime yönä, alotanpa siis uuden, sen jonka vasta ostin alesta. !!!!! ...joku pakkas sen jo johonkin noista miljoonista kirjalaatikoista niin ottikin ensimmäisen semmosen kirjan jota ei oo lukenu mikä käteen sattui ensimmäisestä laatikosta -.-'

Päivä kaksi, ilta:

Lallalallalaa, hih, kommentoinpa tätä blogimerkintää tällä tavalla ku täällä ei oo Like -nappulaa. I like. DEAN!!! Nyt iskiki hirveä hinku kattoa niitä niin voisin tässä puoliraatona kattoakin vaikka alusta! :DD !!!!!!!!!!!!!!!!! ...joku tosiaan pakkasi nekin jo johonkin noista miljoonista laatikoista eikä kyllä rupea kaivelemaan -.-'

Mh, ma katon siis Riddickiä ku ne on ainoat epälaatikoidut, niin, enkä muuten syö enää murojakaan ku pakkasin muovikipotki. Heh, mitähän sitä sitte syö... Sipsiä?

-.-'7

"Moving on, is a simple thing, what it leaves behind is hard." -Dave Mustaine

Laatikoitin tässä jo muutamia juttuja tästä kämpästä, ja nyt se sitten iski. Se haikeus ku pitää jättää tää paikka, ensimmäinen kunnon koti miulle, jossa on oikeesti ollu aivan kaikki miun kamat, ja onhan tää muutenki kiva ja hyvällä paikalla ja näin. Notta ei ihme että hieman haikeana olen, varsinki ku oon muutenki tämmönen et haikeilen vaikka ja minkä perään :P

Toisaalta on sitte olemassa se uuden kämpän innostus, mutta just nyt se on tuolla sen verta syvällä että ei sitä periaatteessa ole. Tiedän et tää tunne helpottaa kyllä sit mut vellon nyt tän illan (tai ainaki vielä pari tuntia kunnes vellon Jensenin kaipuussa :P) tässä nimenomaisessa kaipuussa.

Notta tän takia, ja kun en sillon vasta muutettuani tähän ja purettuani kamat saanut niitä kuvia tänne, here's a tribute to Kallionsivu 1 a 2.













I can always come and visit, hehehe >;D